Pintakalat Seeprakala: Karppien sukuun kuuluvat Etu-Intialaiset seeprakalat ovat vilkkaita ja hyvin sopuisia yläveden ja hämärien kasvustojen kaloja. Kalat uivat vilkkaasti koko akvaarion leveydeltä koko päivän ajan. Sapuskaksi kelpaa kaikki tavallinen kalanruoka. Kutsumme omia seeprakalojamme "Seeproiksi". Hyvinvoivilla seeprakaloilla on voimakkaat kontrastit raidoituksessa, valkoinen pohjaväri voi olla hiukan vihertävä. Seeprakala on halpa ja yleinen laumakala ja pääsee oikeuksiinsa suurina parvina. Seeprakaloista on myytävänä myös huntumuoto, huntuseepra ei ole pitkän jalostuksen takia kovin kestävä. Keskiveden kalat Miekkapyrstö: Kirkaan punainen, sävyisä Väli-Amerikkalainen laumakala. Miekkapyrstö kuuluu synnyttäviin hammaskarppeihin eli se synnyttää eläviä poikasia. Kala on erittäin helppo saada lisääntymään seura-akvaariossa, poikaset vaan tuppaavat joutumaan syödyiksi jos emoa ei saa ajoissa turvaan. Kalalle kelpaa lähes kaikki tavallinen akvaarioruoka. Urbaanimiekkalegenda: Jos parvessa on pelkkiä naaraita voi yksi tai kaksi naarasta vaihtaa sukupuolta. Tämä onnistuu vain naaraasta koiraaksi, tuon "koiraan" hedelmällisyydestä en osaa sanoa mitään. Saattaa myös olla, että kyseessä on alunperinkin ns. myöhään kehittyvä teinipoika. Meillä oli kuitenkin kuusi miekkaa, ja kun ainoa uros kuoli pois vanhuuttaan alkoi muutaman kuukauden kuluttua yhdessä naaraassa olla uroksen merkkejä. Poikasia ei kuulunut joten hankimme "oikeita" uroksia tilalle. Kardinaalitetra: Pieni kala Rio Negrosta on parhaimmillaan yli 20 yksilön parvissa. Kardinaalitetra sekoitetaan usein läheiseen sukulaiseensa neontetraan. Kardinaalin sininen ja punainen kykiviiva on koko kalan mittainen, neonteralla vain puolet kalasta. Kalalle kelpaa lähes kaikki tavallinen akvaarioruoka. Pienet kardinaalitetrat joutuvat helposti syödyiksi jos akvaariossa on esim tiikerinuoliaisia... Leväbarbi: Akvaarion leväpoliisi Thaimaasta, leväbarbi on mitäänsanomattoman näköinen mutta lähes ainoa kalalaji, joka syö tupsulevää. Levänuoliaisia myydään joskus leväbarbeina, nämä ovat kuitenkin eri kalalajeja. Kala kuuluu karppeihin, kasvaa 8 cm pitkäksi ja laiskistuu iän myötä. Kala ei juuri tarvitse ruokintaa, yleensä akvaarion oma levänkasvu pitää leväbarbien ruoantarpeen kurissa. Kutsumme oma leväparbejamme "Leviksiksi". Pohjakalat Helmipartamonni: Todella kaunis ja värikäs rauhanomainen pohjakala Amazonilta. Partaimumonneja myydään usein helmipartamonneina (hölmöjä höynäytellään), helmiparta on (paitsi kalliimpi ja harvinaisempi) myös upeampi väreiltään ja sillä on valkeat reunat sekä pyrstö- että selkäevässä. Helmiparran tumma on yön mustaa ja pilkut tähdenkirkkaita, partaimumonni on väreiltään ruskeampi. Uros kasvattaa parin vuoden ikäisenä risuparran, naaraan parta jää muutamaan hapsuun ja tynkään leuassa. Meidän helmiparran nimi on "Pikku-Julli", nimen se on saanut hassusta evästä joka näkyy kun kala on kiinni ikkunassa. Pikku-Jullilla on seuranaan kaksi isoa helmipartaa, uros eli "Mulli" ja naaras eli "Tillu" (kuvassa). Siaminpiikkisilmä: Kaakkois-Aasialainen, kivennuoliaisiin kuuluva ja sävyisä hämärien paikkojen tonkija joka kaivaa tunneleita ja käytäviä kantojen ja kivien alle. Piikisilmä on kestävä peruskala jolle kelpaa lähes kaikki ruoka. Kala ei kasva 10 cm pidemmäksi. Kolmivuotias raidallinen "Sakke" piristää tankin pohjaa, suklaanruskea ikäpresidentti "Mato" siirtyi syksyllä 1997 11 vuotiaana manan vesille. Tiikerinuoliainen: Kivennuoliaisiin kuuluva komea ja yksilöllinen parvikala Sumatralta ja Borneolta. Kala vaatii koloja ja piiloja viihtyäkseen. Jos nuolainen joutuu yksin tai kaksin se harmaatuu, erakoituu ja lopulta kuolee pois jossain kolossa. Kala liikkuu paljon ja on esillä erityisesti ruokailun aikana. Tiikerinuoliaiset syövät myös kaikki heikkokuntoiset tai kuolleet kalat pois ennen kuin ehdit haavin kanssa paikalle. Kalat päästelevät voimakkaita napsuttelevia ääniä kisaillessaan tai syödessä. Tiikerinuoliainen saattaa lepäillä kyljellään kivellä (kuoleen näköisenä) aiheuttaen rytmihäiriöitä omistajillensa. Kala voi kasvaa jopa 15 cm pitkäksi, meidän nuoliaiset ovat kuitenkin jääneet alle 10 senttisiksi. Liekö tankin koolla osuutta? Joka tapauksessa kala on 10 senttisenä kookas koska se on sekä korkea että leveä. Tässä vielä yksi kuva pikkutigrusta ja miekkiksestä.